Hei taas, terveisiä Canberrasta ja
hyvää uutta vuotta kaikille! Olen siis asettunut uuteen perheeseen
Australian pääkaupunkiin Canberraan ja hyvältä vaikuttaa :)
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet huippukiireisä -ja mukavia.
Autolla on kertynyt matkaa reilu 900km ja junalla vielä muutama
satanen päälle. Minun ja saksalaisen ystäväni Melindan matka
alkoi siis tapaninpäivänä, kun Melinda tuli hakemaan minua aamulla
yhdeksän maissa. Siitä lähdimme ajamaan kohti Wollongonia, Sydneyn
eteläpuolella olevaa kaupunkia. Matka sujui ilman suurempia
ongelmia, yhdessä kohtaa jumituimme ruuhkaan ja tunnin verran
matkasimme nopeudella 20km/h. Wollongoniin saapuessamme huomasimme,
ettei juuri mikään kauppa ollut auki (koska tapaninpäivä), mutta
suuntasimme satamaan katsomaan muutamat majakat. Pian sää kuitenkin
muuttui huonoksi, joten lähdimme jatkamaan matkaa päivän
seuraavaan kohteeseen, Shellharbouriin. Shellharbour oli oikein
mukava paikka, sielläkin kiertelimme ympäriinsä, kävelimme
rannoilla ja teimme pikavisiitin Bass Point Reserveen.

 |
| wollongong |
Shellharbourista jatkoimme vielä
matkaa Kiamaan, jossa meidän oli tarkoitus yöpyä. Kiama oli näistä
kolmesta ehdottomasti mukavin paikka, siellä oli paljon muitakin
turisteja ja hyvä meininki. Kiaman kenties suurin nähtävyys on sen
satamassa oleva majakka ja blow hole (mikä lie onkaan suomeksi).
Illan hämärtyessä alkoi majapaikan etsiminen. Olimme jo
päättäneet, että voisimme yöpyä autossa, mutta etsimme suht
edullista camping aluetta. Lopulta päädyimme Kiama Showground
Camping -alueelle, joka oli oikein hyvä paikka.
Lauantaiaamuna heräilimme pian
seitsemän jälkeen, koska aurinko oli jo noussut. Kävimme
pikaisesti suihkussa ja teimme muut aamutoimet, ja lähdimme etsimään
ruokakauppaa. Ostimme evästä seuraaviksi päiviksi ja aamupalan.
Camping alueen vastaanotosta meitä oli neuvottu menemään katsomaan
myös pieni blowhole, joten nautimme aamupalan hyvissä
merimaisemissa.
Jatkoimme pian matkaa Jervis Bayhyn,
jonka turisti-infosta saimme hyvät suositukset, mitä tehdä.
Ajoimme auton parkkiin, teimme eväät reppuun ja lähdimme
kävelemään Nelson Beachiltä maailman kuululle Hyams Beachille,
jossa on valkoinen hiekka. Matkalla oli monia ihania rantoja ja
hienoja maisemia. Lopulta päästyämme Hyams Beachille vaihdoimme
bikinit ja juoksimme mereen. Missään en ole ennen nähnyt niin
valkoista hiekkaa ja sinistä merivettä!
 |
| Rannalla pelatiin mölkkyä, tai paikallisittain "finskaa" |
Illan hämärtyessä laitoimme auton
yökuntoon, ajoimme rauhaisalle tielle omakotitaloalueelle ja
hyppäsimme taakse nukkumaan.
 |
| taisin palaa :D |
Aamulla heräsimme taas seitsemän
maissa, kävimme hakemassa aamupalan lähikaupasta ja ajoimme
Boordeen National Parkiin. Siellä teimme 5,5km bushwalkin. Reitti
oli mukavan vaihteleva ja näimme villin wallabin (ja jonkun muun
piikikkään eläimen, ei ollut siili)!! Kosteusprosentti oli varmaan
jotakuinkin 150%, autosta ulos astuessa jo hiki valui :D Bushwalkin
jälkeen lepäilimme ihanalla rannalla jokunen tunti.









Noin neljän maissa ajoimme yhteen
kansallispuiston ilmaisista camping alueista, ja kävimme suihkussa.
Suihkut olivat supersiistit ja oli ihanaa päästä pesemään kahden
päivän merisuolat ja hiekat hiuksista pois. Suihkun jälkeen
lähdimme ajamaan kohti Bateman's Bayta, matkalla näimme vielä
kaksi kengurua ja yhden wallabin. Bateman's Bayhyn saapuessa
laitoimme auton taas yökuntoon ja lähdimme etsimään sopivaa
yöpymiskatua. Tällä kertaa tehtävä oli huomattavasti vaikeampi,
sillä emme tunteneet aluetta niin hyvin kun Jervis Bayssa. Paikka
kuitenkin löytyi, ja aamulla herätessämme huomasimme olevamme
melkein Court Housen pihassa :D
 |
| Tumbi Umbin kanssa hauskojen paikannimien listalle pääsevät ainakin Ulladulla ja Lillipilli :D |
Maanantaina ajelimme Bateman's Bayn
ympäristössä, pysähtyen naköalapaikkoja ja rantoja katsomaan.
Bogossa vierailimme Gold Rush Colonyssa, vanhassa
kullanjauhantakaupungissa, jossa pääsimme itsekin etsimään
kultaa. Kaupungissa oli kaikki talot ennallaan 1800-luvun
puolivälistä ja mahtava opas! Ajoimme vielä takaisin Bateman's
Bayhyn kiertelemään, kunnes ajoimme takaisin Kiamaan yöpymään.
Illalla Kiamassa pidimme piknikin satamassa ja vieressä ollut seurue
tarjosi meille maukkauta lihavartaita suoraan grillistä!! :D
Tiistaina ajoimme Wollongonin kautta
Melindan kotiin. Wollongonissa pysähtyimme hetkeksi kiertelemään
kaupungissa, tällä kertaa kun kaikki kaupat olivat auki. Takaisin
Central Coastille, Terrigaliin saavuimme kolmen maissa iltapäivällä.
Tiistai-iltana menimme nukkumaan jo seitsemän maissa illalla, koska
olimme väsyneitä reissun jälkeen ja koska seuraavana aamuna oli
tiedossa aikainen herätys.

Keskiviikkoaamuna, vuoden viimeisenä
päivänä, heräsimme kello kolmelta yöllä. Vaihdoimme vaatteet,
pesimme hampaat ja nappasimme edellisenä iltana pakatut reput
matkaan. Ajoimme Gosfordin juna-asemalle, josta hyppäsimme junaan.
Martin Placen asemalla hyppäsimme pois junasta ja kävelimme Royal
Botanic Gardenin tuntumaan jonottamaan pääsyä ilmaiseen
tapahtumaan, josta näki Sydneyn ilotulitukset. Saavuimme jonoon
vähän ennen kuutta, jolloin suurin osa jonottajista vielä nukkui.
Lyöttäydyimme mukaan jonoon ja myöhemmin aamulla herätessämme
tajusimme, että olimme ohittaneet ison osan muista yöjonottajista
:D Kukaan ei meitä kuitenkään häätänyt, päinvastoin, vieressä
ollut kiinalaisnainen tarjosi meille vilttejä ja aamupalaa! Puoli
kahdeksan maissa tanskalaisystävämme Kamilla liittyi seuraamme ja
kymmeneltä aukesivat portit puistoon. Suunnitelmamme oli, että
Kamilla jättäisi kaikki tavaransa meille porteilla tsekattavaksi ja
juoksisi varaamaan meille paikat. Suunnitelma toimi hyvin, ja saimme
huippupaikat. Päivä kului yllättävän nopeasti, nukkuen, lukien,
jutellen ja tutustuen uusiin ihmisiin. Meidän vieressä sattui
olemaan joku kielimatkaseurue Euroopasta, tyttöjä Sveitsistä,
Ranskasta ja Itävallasta.
 |
| tulipahan kirjaimellisesti nukuttua palmun alla :D |
Tunnelma puistossa oli aivan ihana!
Paikalla oli ainakin 12 000 ihmistä, eikä siltikään suuria
järjestyshäiriöitä. Bajamajat olivat KOKO PÄIVÄN ajan siistit,
ihmiset hyvällä tuulella eikä turhaa örveltämistä. Minua
yllätti eniten se, että vaikka puistossa myytiin alkoholia (eikä
minulta esimerkiksi edes kysytty henkkareita), ei umpikännisiä
näkynyt lainkaan. Kaikki halusivat vain ottaa chillisti ja pitää
hauskaa.
Uuden vuoden vaihtuminen oli maaginen!
”Countdownin” aikaan pystyi tuntemaan kuinka koko kaupunki laski
sekunteja ääneen, ja rakettien paukkuessa täysin tuntemattomat
ihmiset toivottivat toisilleen hyvää uutta vuotta. Täysin
sattumalta satuin seisomaan puolenyön rakettien ampumisen aikaan
kahden muun suomalaisen vieressä, siinä todettiin yhdessä, että
on tämä maailma pieni :D
Puolenyön jälkeen jäimme vielä
kaupunkiin pyörimään muutamaksi tunniksi, tapasimme lauman
Kamillan tanskalaisia ystäviä ja nautimme tunnelmasta. Takaisin
Melindalla olimme puoli kuuden aikaan aamulla.
Sanni :)