Road trip & uusi vuosi

Hei taas, terveisiä Canberrasta ja hyvää uutta vuotta kaikille! Olen siis asettunut uuteen perheeseen Australian pääkaupunkiin Canberraan ja hyvältä vaikuttaa :) Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet huippukiireisä -ja mukavia. Autolla on kertynyt matkaa reilu 900km ja junalla vielä muutama satanen päälle. Minun ja saksalaisen ystäväni Melindan matka alkoi siis tapaninpäivänä, kun Melinda tuli hakemaan minua aamulla yhdeksän maissa. Siitä lähdimme ajamaan kohti Wollongonia, Sydneyn eteläpuolella olevaa kaupunkia. Matka sujui ilman suurempia ongelmia, yhdessä kohtaa jumituimme ruuhkaan ja tunnin verran matkasimme nopeudella 20km/h. Wollongoniin saapuessamme huomasimme, ettei juuri mikään kauppa ollut auki (koska tapaninpäivä), mutta suuntasimme satamaan katsomaan muutamat majakat. Pian sää kuitenkin muuttui huonoksi, joten lähdimme jatkamaan matkaa päivän seuraavaan kohteeseen, Shellharbouriin. Shellharbour oli oikein mukava paikka, sielläkin kiertelimme ympäriinsä, kävelimme rannoilla ja teimme pikavisiitin Bass Point Reserveen.

wollongong

Shellharbourista jatkoimme vielä matkaa Kiamaan, jossa meidän oli tarkoitus yöpyä. Kiama oli näistä kolmesta ehdottomasti mukavin paikka, siellä oli paljon muitakin turisteja ja hyvä meininki. Kiaman kenties suurin nähtävyys on sen satamassa oleva majakka ja blow hole (mikä lie onkaan suomeksi). Illan hämärtyessä alkoi majapaikan etsiminen. Olimme jo päättäneet, että voisimme yöpyä autossa, mutta etsimme suht edullista camping aluetta. Lopulta päädyimme Kiama Showground Camping -alueelle, joka oli oikein hyvä paikka.

 

Lauantaiaamuna heräilimme pian seitsemän jälkeen, koska aurinko oli jo noussut. Kävimme pikaisesti suihkussa ja teimme muut aamutoimet, ja lähdimme etsimään ruokakauppaa. Ostimme evästä seuraaviksi päiviksi ja aamupalan. Camping alueen vastaanotosta meitä oli neuvottu menemään katsomaan myös pieni blowhole, joten nautimme aamupalan hyvissä merimaisemissa.

 

Jatkoimme pian matkaa Jervis Bayhyn, jonka turisti-infosta saimme hyvät suositukset, mitä tehdä. Ajoimme auton parkkiin, teimme eväät reppuun ja lähdimme kävelemään Nelson Beachiltä maailman kuululle Hyams Beachille, jossa on valkoinen hiekka. Matkalla oli monia ihania rantoja ja hienoja maisemia. Lopulta päästyämme Hyams Beachille vaihdoimme bikinit ja juoksimme mereen. Missään en ole ennen nähnyt niin valkoista hiekkaa ja sinistä merivettä!

Rannalla pelatiin mölkkyä, tai paikallisittain "finskaa"

Illan hämärtyessä laitoimme auton yökuntoon, ajoimme rauhaisalle tielle omakotitaloalueelle ja hyppäsimme taakse nukkumaan.

taisin palaa :D

Aamulla heräsimme taas seitsemän maissa, kävimme hakemassa aamupalan lähikaupasta ja ajoimme Boordeen National Parkiin. Siellä teimme 5,5km bushwalkin. Reitti oli mukavan vaihteleva ja näimme villin wallabin (ja jonkun muun piikikkään eläimen, ei ollut siili)!! Kosteusprosentti oli varmaan jotakuinkin 150%, autosta ulos astuessa jo hiki valui :D Bushwalkin jälkeen lepäilimme ihanalla rannalla jokunen tunti.

Noin neljän maissa ajoimme yhteen kansallispuiston ilmaisista camping alueista, ja kävimme suihkussa. Suihkut olivat supersiistit ja oli ihanaa päästä pesemään kahden päivän merisuolat ja hiekat hiuksista pois. Suihkun jälkeen lähdimme ajamaan kohti Bateman's Bayta, matkalla näimme vielä kaksi kengurua ja yhden wallabin. Bateman's Bayhyn saapuessa laitoimme auton taas yökuntoon ja lähdimme etsimään sopivaa yöpymiskatua. Tällä kertaa tehtävä oli huomattavasti vaikeampi, sillä emme tunteneet aluetta niin hyvin kun Jervis Bayssa. Paikka kuitenkin löytyi, ja aamulla herätessämme huomasimme olevamme melkein Court Housen pihassa :D

Tumbi Umbin kanssa hauskojen paikannimien listalle pääsevät ainakin Ulladulla ja Lillipilli :D

Maanantaina ajelimme Bateman's Bayn ympäristössä, pysähtyen naköalapaikkoja ja rantoja katsomaan. Bogossa vierailimme Gold Rush Colonyssa, vanhassa kullanjauhantakaupungissa, jossa pääsimme itsekin etsimään kultaa. Kaupungissa oli kaikki talot ennallaan 1800-luvun puolivälistä ja mahtava opas! Ajoimme vielä takaisin Bateman's Bayhyn kiertelemään, kunnes ajoimme takaisin Kiamaan yöpymään. Illalla Kiamassa pidimme piknikin satamassa ja vieressä ollut seurue tarjosi meille maukkauta lihavartaita suoraan grillistä!! :D

 

Tiistaina ajoimme Wollongonin kautta Melindan kotiin. Wollongonissa pysähtyimme hetkeksi kiertelemään kaupungissa, tällä kertaa kun kaikki kaupat olivat auki. Takaisin Central Coastille, Terrigaliin saavuimme kolmen maissa iltapäivällä. Tiistai-iltana menimme nukkumaan jo seitsemän maissa illalla, koska olimme väsyneitä reissun jälkeen ja koska seuraavana aamuna oli tiedossa aikainen herätys.

Keskiviikkoaamuna, vuoden viimeisenä päivänä, heräsimme kello kolmelta yöllä. Vaihdoimme vaatteet, pesimme hampaat ja nappasimme edellisenä iltana pakatut reput matkaan. Ajoimme Gosfordin juna-asemalle, josta hyppäsimme junaan. Martin Placen asemalla hyppäsimme pois junasta ja kävelimme Royal Botanic Gardenin tuntumaan jonottamaan pääsyä ilmaiseen tapahtumaan, josta näki Sydneyn ilotulitukset. Saavuimme jonoon vähän ennen kuutta, jolloin suurin osa jonottajista vielä nukkui. Lyöttäydyimme mukaan jonoon ja myöhemmin aamulla herätessämme tajusimme, että olimme ohittaneet ison osan muista yöjonottajista :D Kukaan ei meitä kuitenkään häätänyt, päinvastoin, vieressä ollut kiinalaisnainen tarjosi meille vilttejä ja aamupalaa! Puoli kahdeksan maissa tanskalaisystävämme Kamilla liittyi seuraamme ja kymmeneltä aukesivat portit puistoon. Suunnitelmamme oli, että Kamilla jättäisi kaikki tavaransa meille porteilla tsekattavaksi ja juoksisi varaamaan meille paikat. Suunnitelma toimi hyvin, ja saimme huippupaikat. Päivä kului yllättävän nopeasti, nukkuen, lukien, jutellen ja tutustuen uusiin ihmisiin. Meidän vieressä sattui olemaan joku kielimatkaseurue Euroopasta, tyttöjä Sveitsistä, Ranskasta ja Itävallasta.

tulipahan kirjaimellisesti nukuttua palmun alla :D

Tunnelma puistossa oli aivan ihana! Paikalla oli ainakin 12 000 ihmistä, eikä siltikään suuria järjestyshäiriöitä. Bajamajat olivat KOKO PÄIVÄN ajan siistit, ihmiset hyvällä tuulella eikä turhaa örveltämistä. Minua yllätti eniten se, että vaikka puistossa myytiin alkoholia (eikä minulta esimerkiksi edes kysytty henkkareita), ei umpikännisiä näkynyt lainkaan. Kaikki halusivat vain ottaa chillisti ja pitää hauskaa. 

Uuden vuoden vaihtuminen oli maaginen! ”Countdownin” aikaan pystyi tuntemaan kuinka koko kaupunki laski sekunteja ääneen, ja rakettien paukkuessa täysin tuntemattomat ihmiset toivottivat toisilleen hyvää uutta vuotta. Täysin sattumalta satuin seisomaan puolenyön rakettien ampumisen aikaan kahden muun suomalaisen vieressä, siinä todettiin yhdessä, että on tämä maailma pieni :D

Puolenyön jälkeen jäimme vielä kaupunkiin pyörimään muutamaksi tunniksi, tapasimme lauman Kamillan tanskalaisia ystäviä ja nautimme tunnelmasta. Takaisin Melindalla olimme puoli kuuden aikaan aamulla.

Sanni :)

joulu

Hyvää joulua! Merry Christmas! Jouluni tänä vuonna on ollut todella erilainen, ei oikeastaan edes joululta tunnu. Jouluaattona eli eilen otimme rennosti vain. Minä pakkasin aamulla tavaroitani kasaan ja puolen päivän aikoihin Melinda tuli hakemaan suurimman osan tavaroistani hänen huoneeseen säilöön. Hostäiti tuli samalla ovenavauksella sisään tuoreiden ranskanperunoiden kanssa ja söimme siinä porukalla hienon jouluaattolounaan :D Illemmalla perheen vanhin poika tuli joulunviettoon ja söimme spagettia ja jauhelihakastiketta. Yhdeksän aikaan illalla katsoin vielä areenasta joulurauhan julistuksen livenä ja skypetin kotiin. Puoli yhdentoista uutisissa näytettiin, kuinka joulupukki lähti matkaan ja uutisankkurit vakuuttelivat, että pukki kerkiää kyllä jakamaan kaikki lahjat yön aikana.

Tänään joulupäivänä lämpömittari on huidellut 32 asteessa ja aurinko porottanut kirkkaalta taivaalta, kunnon aussijoulu siis. Aamulla herätessämme (noin kymmenen aikaan) avasimme lahjat. Perheen suuri joululahja oli perheen toisen koiran dna-testin tulokset. Molemmat perheen koirat ovat sekarotuisia, mutta toisen koiran rotuja ei ollut aiemmin tiedossa. Iltapäivällä söimme joululounaan (grilliruokaa ja sikaa) ja katselimme jouluohjelima televisiosta.

Tänä iltana täytyy vielä pakata loput tavarat ja huomenna aamulla starttaamme Melindan kanssa auton kohti New South Walesin etelärannikkoa. Perhosia on jo vatsassa vaikka kuinka paljon, samaan aikaan pelottavaa ja kutkuttavaa jättää tuttu perhe ja tutut kuviot taakse ja suunnata kohti uutta.

Sanni

joulukuu

Terveisiä pitkästä aikaa täältä puolen palloa! Joulu senkun tekee tuloaan, vaikka kuinka en pysty käsittämään joulun viettoa 30 asteessa. Tänä vuonna henkilökohtaisia inhokkijoululaulujani ovat kaikki kauniit ja hartaat suomalaiset kestosuosikit, joissa mainitaan lumi, talvi tai pakkanen. ”All I Want For Christmas Is You” ja muut amerikkalaiset joulurenkutukset ovat yllättäen alkaneet kuulostamaan oikein hyvältä korvaan. Sanan ”jouluruuhka” merkitys on myös saanut aivan uuden merkityksen täällä ollessa. Ostoskeskuksissa ei todella näe eteensä kävellessään ja kassoille saa jonottaa vähintään kymmenen minuuttia vaikka kuinka kaikilla tiskeillä on henkilökuntaa ja kaikki itsepalvelukassat käytössä. Muutamat suuret sekatavarakaupat (ainakin Target ja K-Mart) ovat olleet auki 24/7 tämän viikon ja aina jouluaattoon saakka. Voi sitä tavaran määrää!

Perheen tytöllä alkoi viime viikon puolivälissä kesäloma, ja minulla on vielä muutama päivä töitä jäljellä tässä perheessä. Joulun jälkeen on aika sanoa kiitos ja näkemiin tälle perheelle, Central Coastille ja täällä oleville uusille ystävillä ja suunnata kohti uusia haasteita. Ensin vuorossa on pienimuotoinen roadtrip saksalaisen ystäväni Melindan kanssa jonnekin päin New South Walesin etelärannikkoa (alkuviikosta suunnitellaan tarkemmin, minne lähdemme seikkailulle) ja uusi vuosi Sydneyssä. Uuden vuoden jälkeen suuntaan vielä muutamaksi päiväksi Blue Mountainsille, jonka jälkeen hyppään junaan (tai bussiin:D), joka kuljettaa minut Australian pääkaupunkiin Canberraan. Siellä minua odottaa uusi perhe ja hiukan erilainen työtehtävä au pairina.

Viime viikot ovat kuluneet hujauksessa. Sää on pääasiassa ollut melko pilvinen, mutta tänä viikonloppuna vihdoin aurinko tuli esiin ja pääsin rannalle nauttimaan vielä viimeisiä kertoja Central Coastin ihanista rannoista. Tämän viikon maanantaina vietin syntymäpäiviäni hostperheen kanssa ravintolassa syöden, mutta muuten olen ottanut ihan iisisti vain. Tähän loppuun vielä muutamia kuvia viime viikoista, osa kännykkäkameralaatua taas. 

Terkuin, Sanni
Loppuun vielä kevennys :D

KESÄ!

”Happy first day of summer” toivotettiin tänään aamu-uutisissa. Ensimmäinen kesäkuukausi, joulukuu, polkaistiin siis tänään käyntiin! Omaan korvaani kuulostaa todella erikoiselta tunkea sanat ”kesä” ja ”joulu” samaan lauseeseen, mutta täällä sitä vaan ollaan valmistautumassa jouluun kesähelteiden siivittämänä. Sunnuntaina, ensimmäisenä adventtina, hyräilin hiljaa hoosiannaa istuessani bussissa matkalla rannalle, mutta (bussin jouluisesta koristelusta huolimatta) joulunajan fiilistä en vielä tavoittanut. Tänään koristelimme joulukuusen kotona, ja pikkuhiljaa alkaa myös naapuritaloja koristamaan jouluvalot ja mitä kummallisemmat poro ja joulupukki -asetelmat.

Viikot kuluvat edelleenkin huippuvauhtia, viikonloput tuntuvat seuraavan vain toisiaan. Nyt olen todistetusti saanut pienenpienet rusketusraidat, jotka välittyivät myös skypen välityksellä Suomeen kotiväelle. Hiljaa hyvä tulee! Sain muutama viikko sitten lempinimen vanilja, kun makasimme rannalla vierekkäin ranskalaisen tytön kanssa, jonka ihotyyppi oli aivan toista maata minun ihoni kanssa.

Viime perjantaina lähdimme tanskalaisen au pairin, Kamillan, kanssa päiväretkelle Australia Walkabout Wildlife Parkiin. Kamilla nappasi minut puolesta välistä kyytiin ja lähdimme ajamaan kohti puistoa. Matkaan olisi pitänyt mennä vain vajaa puoli tuntia, mutta koska navigaattorimme ei löytänyt kyseistä paikkaa ja google mapsikään ei pelittänyt, ajelimme moottoritietä edes takaisin etsien opasteita kyseiseen paikkaan noin tunnin. Puisto onneksi löytyi, ja pääsimme vielä sisään opiskelijahinnoilla (eli puoleen hintaan)! Puistossa oli siis vapaana kenguruita, wallabeja, emuja sekä muita Australiassa tyypillisiä eläimiä. Lisäksi noin puolen tunnin välien jossain päin puistoa oli joku eläinesittely. Meidän lisäksi puistossa oli ehkä noin viisi muuta ihmistä, joten saimme taputella ja silitellä eläimiä sydämemme kyllyydestä. Pääsimme myös kokeilemaan bumerangin heittämistä! Arvatakin saattaa, ettei kovin hyvällä menestyksellä ;) Mutta kivaa oli!

Tällä suloisella joeylla (kengurunpoikanen) oli silmissä joku tulehdus, ja pääsimme seuraamaan, kuinka sitä hoidettiin

Only in Australia. Käärmeitä ei onneksi nähty, mutta nämä jättiliskotkin ovat jo aika hurjia :o

Korkeasaaren riikinkukot saavat kyllä kovan vastustajan näistä kavereista. Banaanin palanen hävisi alta aikayksikön parempiin suihin!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, Sanni :D